top of page
_9219463-Edit.jpg

TUTKIMUS-MENETELMÄT

RADIOLÄHETIN-SEURANTA

Radio- ja akustisilla lähettimillä toteutettua seurantaa varten kalat pyydetään Vanhankaupunginkosken suvannolta joko verkolla (taimenet) tai lippohaavilla (siiat). Verkkoa koetaan aktiivisesti ja kalat siirretään nopeasti sumppuun odottamaan merkintää. Kun sumppuun on saatu tarvittava määrä kaloja, ne nukutetaan yksi kerrallaan merkinnän ajaksi. Itse radiolähetin kiinnitetään kalan selkään viemällä metallivaijeri onton neulan avulla kalan selän lihasten läpi. Samalla kalasta kirjataan ylös pituus ja paino.

​

Seurannan toteutuksesta vastaa Kala- ja vesitutkimus oy:n asiantuntijat.

​

​

AUTOMAATTINEN SEURANTA

Merkittyjen kalojen liikkeitä seurataan automaattisten kuunteluasemien, eli loggerien avulla. Loggerit tallentavat kaloihin kiinnitettyjen radiolähettimien signaalin automaattisesti. 

 

Tutkimuskysymyksistä riippuen loggereita sijoitellaan hieman eri tavalla eri vuosina. Vuonna 2020 loggereita sijoitettiin Vanhankaupunginkoskelle (yht. 5 kpl), Longinojalle, Tikkurilankoskelle, Vantaankoskelle, Myllykoskelle, Nukarinkoskelle ja Kaitarannankoskelle. Vanhankaupunginkosken itähaaraan liittyvät selvitykset ovat hankkeessa keskeisessä roolissa, minkä vuoksi alueelle sijoitetaan useita loggereita.

​

Muiden alueiden loggereiden tuottaman tiedon avulla kalojen liikkeitä vesistöalueella kyetään seuraamaan ja havaintojen perusteella voidaan päätellä, missä kalat todennäköisesti kutevat.

​

Kuvassa saunarakennuksen seinään kiinnitetty loggerin antenni.

KÄSIN PAIKANTAMINEN

Automaattisten loggeriasemien keräämien havaintojen lisäksi merkittyjen kalojen tarkat sijainnit uomassa ja lopulta myös kutupaikat selvitetään kannettavan radiovastaanottimen avulla.

 

Lisäksi kannettavan vastaanottimen avulla pyritään etsimään merkittyjä kaloja alueilta, joissa ei ole automaattisia loggeriasemia, kuten esimerkiksi sivujoista ja -puroista. Loggereiden tuottamat havainnot auttavat kuitenkin rajaamaan, mistä päin vesistöä mitäkin kalayksilöä kannattaa ryhtyä etsimään.

VAKI-KALALASKURI

VAKI/Riverwatcher-kalalaskuri on infrapunatekniikkaan perustuva kalalaskuri, joka asetetaan tyypillisesti teknisen kalatien valetulle suuaukolle, kuten viereisessä kuvassa. Laskuri tallentaa läpiuivan kalan sivuprofiilin, jonka perusteella kalat täytyy tunnistaa yksitellen. Laskurin avulla on mahdollista laskea ylä- ja alavirtaan uivien kalojen lukumäärät.

​

Kalalaskuria käytetään hankkeessa vuonna 2021 Keravanjoen Kirkonkylänkoskessa. Tavoitteena on selvittää koskeen vuonna 1988 valmistuneen teknisen kalatien toimivuus ja laskea Keravanjokeen nousevien taimenten kokonaismäärä.

​

Vuoden 2021 seurannan toteutuksesta vastasi Kala- ja vesitutkimus oy​:n asiantuntijat.

VIDEOKAMERA

Videokameran avulla pyritään videoimaan ja laskemaan Kirkonkylänkosken padon yli hyppäävät kalat. Lisäksi videoaineisto tuottaa tietoa padon yli hyppäävien kalojen onnistumisprosentista. Tätä tietoa voidaan verrata kalalaskurin tuottamaan aineistoon, jolloin saadaan hyvä kokonaiskäsitys padon vaikutuksesta kalojen nousuun.

​

Seurannan toteutuksesta vastasi VHVSY ry:n jokitalkkarit.

KAIKULUOTAIN

Vantaanjoen alajuoksulle sijoitettu kaikuluotain rekisteröi joessa liikkuvat kohteet, kuten ylöspäin nousevat meritaimenet ja lohet. Kaikuluotaimen avulla arvioidaan Vantaanjoen vesistöön nousevien taimenten ja lohien kokonaismäärää vuonna 2022.

​

Seurannan toteutuksesta vuonna 2022 vastasi  Kymijoen vesi- ja ympäristö ry.

bottom of page