KELLOKOSKI
Kellokosken patoallas ja koski sijaitsevat Keravanjoen yläjuoksulla Tuusulan kunnassa Kellokosken kylässä. Nykyinen voimalaitospato on rakennettu vuonna 1911 ja sen yhteyteen voimalaitos vuosina 1932–33. Kellokosken nykyisen voimalaitospadon padotusluvan haltija on Kiinteistö Oy Kellokosken tehtaat. Alkuperäisen luvan on antanut Uudenmaan läänin maaherra 13.11.1923 päätöksellään nro 1838 163/452.
Nykyään vesivoimalaitos ei ole enää jatkuvassa käytössä, mutta padon ja voimalaitoksen omistava Kiinteistö Oy Kellokosken tehtaat tuottaa voimalalla sähköä yhtiön omaan käyttöön lähinnä kevät- ja syystulvien aikaan. Voimalaitoksen toiminta on turvattu myös nykyisessä pohjapadoksi muutetussa padossa.
TEKNINEN KALATIE
Kellokosken pato muutettiin pohjapadoksi vuonna 2016 ja kaksi vuotta myöhemmin 2018 valmistui padon yhteyteen tekninen kalatie.
Teknisessä kalatieratkaisussa on aina riskinä, etteivät kalat hakeudu epäluonnolliseen nousuväylään toivotulla tavalla. Kalatien suuaukon sijoittelulla ja kalatiehen ohjattavan veden määrällä onkin suuri merkitys kalojen houkuttelussa kalatiehen.
HANKKEEN TOIMENPITEET ALUEELLA
Syksyllä 2021 Kellokosken kalatien alapuolelle kuljetettiin radiolähettimillä merkittyjä meritaimenia, joiden liikkeitä kalatien alla ja kalatiessä seurataan automaattisten loggeriasemien avulla. Tavoitteena oli varmistaa kalatien toimivuus jo ennen kuin alavirran puoleinen Haarajoen myllypato puretaan vuonna 2022.
Tutkimuksen aikana taimenten havaittiin liikkuvan vaivatta edestakaisin kalatiessä, mutta yksikään merkitty taimen ei noussut patoaltaaseen ja sen yläpuoliselle alueelle. Syyksi arveltiin nousuvietin puuttuminen ja padon ympäröivällä alueella tapahtuneen kutevien taimenten houkutteleva vaikutus. Lue raportti täältä.
KERAVANJOEN LATVAN TAIMEN
Keravanjoen latvalla vaellusesteiden yläpuolella elää luontaisesti lisääntyvä paikallinen taimenkanta, jonka tilaa VHVSY:n jokitalkkarit ovat seuranneet sähkökalastuksin vuodesta 2016 lähtien. Kellokosken padon yläpuolisella alueella sijaitsee yhteensä 10 erillistä koskialuetta, joista 8 on viranomaiskunnostettu vuosina 2005 ja 2006.
Vuonna 2019 tapahtuneen Tikkurilan padon purun myötä VHVSY laajensi seurantaansa koskemaan koko Keravanjoen taimenkantaa. Seurantahankkeelle on myönnetty rahoitusta vesienhoidon toimenpideohjelman määrärahoista vuosina 2019-2022. Seurantaa tullaan jatkamaan myös Haarajoen padon purkamisen jälkeen, jotta meritaimenten levittäytyminen alueelle saadaan dokumentoitua.
Lue VHVSY:n sähkökalastuksista Keravanjoessa täältä.
