HANKKEEN TAVOITTEET
Hankkeen tavoitteena on vastata seuraaviin tutkimuskysymyksiin.
-
Miten taimenet ja siiat käyttäytyvät Vanhankaupunginkoskella ennen ja jälkeen itähaaran kunnostuksen?
-
Haittaavatko Kirkonkylän- ja Vantaankoskien padot kalojen nousua?
-
Toimiiko Kellokosken kalaporras?
-
Nousevatko taimenet puretun Haarajoen myllypadon ohitse?
-
Kuinka paljon meritaimenia nousee Keravanjokeen?
-
Minne meritaimenet kutevat?
HANKKEEN TAUSTA
Vantaanjoen meritaimenten nousuvaellusta on tutkittu aiemmin 2008 ja 2009 toteutetussa Radiokala-hankkeessa. Lisäksi meritaimenten nousua Vantaanjokeen seurattiin Sompasaaren rakentamisen vesistöihin liittyvän kalataloustarkkailun yhteydessä syksyllä 2015 ja Helsingin kaupungin omassa selvityksessä vuosina 2014 ja 2015.
Vantaanjoen suulla Vanhankaupunginkosken länsihaarassa sijaitsevan museovoimalan ja sen padon vaikutusta muiden kalojen nousuun on tutkittu vimpan (Vimba vimba) osalta vuonna 2009 (Vimpan päälle-hanke), jolloin todettiin, että vapaana virtaava itähaara on vimmalle vähintään osittainen nousueste. Vaellussiika (Coregonus lavaretus) ei tiettävästi kykene nousemaan nykyisestä itähaarasta laisinkaan.
KUUSI PATOA
Yhteensä kuudessa Vantaanjoen vesistöalueen padossa on viime vuosina toteutettu tai käynnistetty suunnittelu kalojen nousua parantavien toimenpiteiden toteuttamiseksi.
Jokisuussa sijaitseva Vanhankaupunginkosken itähaara aiotaan muotoilla uudelleen, jotta siika kykenee nousemaan siitä. Keravanjoen haarassa Tikkurilankosken pato on purettu vuonna 2019 (kuvassa), Kellokosken padon yhteyteen on valmistunut tekninen kalatie vuonna 2018 ja Haarajoen pato aiotaan purkaa lähitulevaisuudessa. Lisäksi Vantaan kaupunki on linjannut parantavansa lähivuosina kalojen nousumahdollisuuksia Kirkonkylänkosken ja Vantaankosken patojen ohi.
Vuonna 2020 VHVSY käynnisti patojen purun yhteisvaikutuksia tutkivan Vantaanjoen NOUSU-hankkeen yhdessä Helsingin ja Keravan kaupunkien sekä Vantaanjoen ja Helsinki-Espoo kalatalousalueiden kanssa.
Suomen meritaimenkannat ovat luokiteltu erittäin uhanalaisiksi. Vantaanjoen kanta on kuitenkin lähtenyt elpymään ja Vantaanjoki on noussut viime vuosikymmenten aikana yhdeksi Suomenlahden alueen merkittävimmäksi meritaimenjoeksi. Lue lisää taimenen elinkierrosta ja kannan elpymisestä täältä.
HANKKEEN YHTEISTYÖTAHOT
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut on myöntänyt hankkeelle maa- ja metsätalousministeriön vaelluskalojen elvyttämisohjelma NOUSU:n mukaisen rahoituksen. Muusta rahoituksesta vastaavat Helsingin ja Keravan kaupungit sekä Helsinki-Espoon ja Vantaanjoen kalatalousalueet. Hanketta koordinoi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Hankeen tutkimukset tehdään yhteistyössä Kala- ja vesitutkimus Oy:n kanssa.
